Japanilaisen ja kristillisen kasvatuksen helmiä

Päivi Poukka on mielenkiinnolla seurannut suomalaisen ja japanilaisen kasvatuskulttuurin eroja. Hän on opettaja ja vanhempi, joka on ollut lähetystyössä Japanissa ja on suuntaamassa sinne kulkunsa jälleen syksyllä. Poukka luennoi evankeliumijuhlassa kristillisen ja japanilaisen kasvatuksen helmistä.

Japanissa koulu on merkittävä moraalikasvattaja. Moraalikasvatusta on yksi tunti viikossa, vaikka usein tämä tunti uhrataan muihin asioihin. Japanin moraalikasvatus ei pohjaudu kristillisiin arvoihin toisin kuin Suomessa. Japanilainen arvokasvatus edustaa aasialaista luonteenkasvatusperinnettä. Erilaisten hyveiden kautta luonnetta kehitetään täydellisemmäksi.

Ensimmäinen hyve on itsekuri. Toiseksi japanilaiset kasvatetaan jo pienestä pitäen välittämään toisistaan. Kolmantena hyveenä pidetään elämän kunnioittamista ja herkkyyttä tunnistaa kauneus. Luonnon arvostaminen ja sen suojeleminen nousee syvästä luonnon kunnoittamisesta. Neljäntenä hyveenä on yhteisöllisyys. Japanilaisen moraalin lopullisena tavoitteena on yhteiskunnallisen yhteisvastuun tunteminen.

Yhteistä japanilaiselle sekä kristilliselle kasvatukselle on sydämen asettuminen kasvatuksen keskuuteen. Japanissa ihanteena on  rikas, kaunis ja puhdas sydän. Kristillisessä kasvatuksessa puhutaan viisaasta sydämestä.

Kristillisen kasvatuksen helmi on ihmisen mittaamaton ja ehdoton arvo sekä elämän tarkoitus.

- Me tiedämme, että olemme Jumalan tahdosta olemassa, luotuja taivasta varten. Jokaisella ihmisellä on oma paikkansa ja tehtävänsä tässä maailmassa, Poukka sanoo.

Yksi merkittävimmistä japanilaisen ja kristillisen kasvatuksen eroista on ihmiskuva. Japanilaisen kulttuurin mukaan lapsi on hyvä ja puhdas. Pahuus tarttuu ympäristöstä. Kristinuskon käsityksen mukaan ihminen on perisyntinen.

- Japanilainen ei tiedä sitä ilouutista, että Jumalalle kelpaaminen ei ole omassa varassamme, vaan olemme puhtaita Jeesuksen sovitustyön tähden.

- Rukoillaan ja rakastetaan lapset Kristukselle. Tämän tärkeämpää kasvatustehtävää ei ole, sillä se kantaa lapset iankaikkisuuteen saakka, Poukka kiteyttää.

Eveliina Palola