Kivet ja pajut puhkesivat kukkaan

Kesä on kauneimmillaan kun heinäkuun alussa Evankeliumijuhlat käynnistyvät Kälviällä. Luonto on kukkeimmillaan ja Kälviän kirkkopihan kotoisat koivut kylpevät vihreydessään. Juhlapaikka on sinällään uskomattoman kaunis. Siksi Evankeliumijuhlien koristelutyöryhmä päätyikin koristeluissaan johonkin aivan muuhun kuin tavanomaisiin kukkasiin.

- Meidän teemamme on ”paju ja kivi”. Kumpaakin raaka-ainetta saadaan Kälviältä yllin kyllin ja ne eivät kilpaile kesän kukkien väriloiston ja vihreyden kanssa, kertoo Sirkka Keskitalo koristelutyöryhmästä. Hänen lisäkseen ryhmässä ovat kevättalvesta asti ahkeroineet Raija Koski, Sirkka Pajala ja puheenjohtajan virkaa hoitanut Kirsi Karjalainen. 

Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen oli ollut ja tammikuussa ja jo ennen pääsiäistä mentiin joukolla metsään pajuja keräämään. Naisenergialla ja näppärillä sormilla pajuista rakennettiin näyttäviä suuria pylväitä ja pienempiä pajuluomuksia ruukkuihin istutettavaksi.  Kun pajutyöt olivat valmiit, lähdettiin taas metsään. Tällä kertaa mentiin Vuolteelle ja otettiin Vehkalan Olli traktoreineen mukaan. Niinpä kesäkuisena tiistai-iltana kirkkopihaan ajaa köryytteli traktori raskaana lastinaan kauniita pyöreitä, erivärisiä kiviä. Niillä täydennetään ja viimeistellään pajupylväsryhmät. Näyttäviä ryhmiä rakennetaan puhujapöntön vierelle ja muuallekin kirkkopihaan. Pöydillekin riittää kivi-pajuistutuksia. Vielä on tehtävä ainakin yksi metsäretki, sillä keksittiin että sammalhan se vielä oli mikä näistä istutuksista puuttuu. 

- Idea tähän pajun ja kiven käyttöön taisi alunperin tulla Sirkalta ja minulta. Me molemmat kun olemme pajutöitä aiemminkin omaksi iloksi harrastaneet, valistaa Raija Koski, kun kyselen hienon idean isää tai oikeammin äitiä. 

Eipä ole hukkaan menneet naisten ahkeroinnit. Pajupylväät ovat vaatimattomuudessaan vaikuttavan näköisiä ja puhuttelevia. Jotenkin tulee mieleen Suomussalmelta Reijo Kelan taideteos ”Hiljainen kansa”. Siellähän paikallinen pelto on täytetty variksenpelättimen kaltaisilla hahmoilla, joiden päät on tehty turpeesta. Hahmoilla on päällä vaatteet, jotka liikkuvat tuulessa. Kaikenmaailman tavarapaljouden ja tingeltangelin keskellä tällaiset yksinkertaiset asiat kuitenkin puhuttelevat syvimmin.

Teksti ja kuvat Katariina Hakkarainen