Terveisiä juhlavuottaan viettävältä Kenian-lähetykseltä

Helteisestä toukokuun illasta välittämättä Lähimmäisen kamarille Kälviälle kokoontuu joukko lähetyksen ystäviä. Tällä kertaa paikalla ei ole kälviäläisten oma, Keniassa toimiva lähetti Pirkko Igendia. Terveisiä Keniasta saamme silti sanoin ja kuvin kotimaan lomaa viettävien lähettien, Arja ja Osmo Harjulan tuliaisina.

Kristinuskon merkitys Afrikassa

Harjulat ovat toimineet Kenian lähetteinä neljä kautta, Arja viimeksi Matongon opettajaseminaarin rehtorina, Osmo Matongon teologisen seminaarin opettajana. Keniaan lähettiuransa 1996 aloittaneiden mieli palaa yhä. Paluu on heti Kälviän juhlan jälkeen.

Harjulat nostavat näkyviimme Kenian lipun värejä kantavan kankaan, jolla tilaisuuksia Keniassa juhlistetaan. Kenian lipun moni tunnistaa masai-kansan kilvestä. Arja opettaa vielä lipun värit:

- Musta mies vuodatti punaisen verensä vihreään maahan, jotta kotimaa saisi olla vapaa. Vapautta ja itsenäisyyttä korostavat valkoiset raidat erottavat värejä toisistaan.

Toki saamme osamme kenialaisten oman pojan, Barack Obaman virkaanastujaishumun tunnelmista Keniassa. Sitten Arja kertoo opettajaseminaarinsa oppilaan pitämästä harjoitustunnista, jonka aiheen hän kuuli vasta luokan perälle istuuduttuaan. Opettajaksi valmistuva sai aiheeksi ”Valkoinen Afrikassa”. Länsimaisissa äänenpainoissa pintaan nousisi helposti siirtomaavallan tuottamat vääristymät. Näin ei käy Keniassa. Siirtomaa-ajan miinusten edelle paikallinen kenialainen mielipide nostaa kaikkein suurimmaksi plussaksi: ”Valkoiset toivat meille kristinuskon”.

Kulttuurien kohtaamista

Näemme kuvia matkalta, jolla Harjulat jakavat kouluille opetusmateriaalia. Maassa, jossa korruptio rehoittaa, kouluilla ei ole juuri varaa oppikirjoihin. Jos perhettä kohtaa onnettomuus, esimerkiksi isä kuolee, koulunkäynti voi kariutua kokonaan, kun kouluttamiseen ei enää ole varoja. Näin kävi myös Tom Omollolle, Matongon teologisen seminaarin systemaattisen teologian opettajalle. Hän  valmistui lopulta papiksi lähes samanaikaisesti ylioppilastutkintonsa kanssa.

Kesän aikana Omollo kiertää Reijo Arkkilan kanssa Suomen seurakuntia. Elokuussa hän on Siikasafarilla Lohtajan Ohtakarissa ja Raamattu- ja lähetysteologisilla päivillä Karkussa.

Valkoisen on kunnioitettava maan kulttuuria ja tapoja. Masai ei koskaan kättele lasta eikä naimatonta aikuista, vaan pistää vain kätensä tällaisen kirkosta poistuvan maanmiehensä pään päälle.

- Näin toimii lähettikin, Arja Harjula muistuttaa, mutta kaikkea ei kuulu kunnioittaa:

- Kun kenialaisille vanhemmille tähdentää, että lapsilla on oikeus käydä koulua ja nuorella oikeus opiskella, sitä suuremmalla syyllä heille täytyy opettaa, että oikeus koulunkäyntiin koskee yhtä lailla myös tyttölapsia.

Matongon opettajaseminaarissa opiskelee nuoria tyttöjä 12 eri heimosta. Rehtori saa oman työmotivaationsa siitä opiskelijoiden innosta, jolla he valmistuttuaan lähtevät viemään evankeliumin iloa eri puolille Keniaa.

Kylmät väreet kulkevat monen selkäpiitä pitkin Osmo Harjulan päättäessä illan apostoliseen siunaukseen. Ensin swahiliksi, vasta sitten suomeksi. Taivaan Isän perheväkeä olemme ihan jokainen.

Teksti: Helvi Syrjälä
Kuvat: Eeva-Liisa Luoto